Oon tylsä ihminen.

Kun ihmisiltä kysytään "Miks sä haluat isona?" vastaus on ihmisille helppo. "Haluan lääkäriksi" "Haluan eläinlääkäriksi" "Tahdon kokiksi" "Musta tulee prinsessa!1" Mulla lyö päässä tyhjää. Ei oo minkäännäköisiä haaveita tai unelmia. Aattelen "Valokuvaajana ois kiva olla" Onko mulla mahdollisuuksia? -Ei. "Kovalla harjottelulla musta vois tulla vaikka pianisti" Mutta en haluu pilaa soittamisen iloa pakkopullalla. "Osaan korjata juttuja ja tykkään tekniikasta" Mutta sähkömies tai korjaaja ei oo mitään kunnianhimoisia työvalintoja. 

Sitte kysytään: "Meettekö amikseen vai lukioon" Onhan mulla vuos aikaa miettiä, mutta jos sitä ei ole 14-vuodessa keksinyt, niin luulen että mulle tulee ongelmia valinnan kanssa.. Tää valinta riippuu siitä, mitä halua opiskella, ja se taas riippuu siitä, miksi haluan isona. Umpikujassa. jännää. 

Tiiättekö ku pienenä lapsena haaveiltiin rikkaasta elämästä, ei huolia, kaikki ois mahtavasti. Sitte tehtiin omien talojen pienoismalleja. 100 kerrosta, hissi, omat elokuvateatterit, oma kokki valmistamassa ruokaa vain mulle. Nyt ku mietin mitä siitä tulee, nään silmissäni piiienen yksiön. Yks kämänen patja lattialla, ja mun rähjästen verhojen välistä paistaa vähän valoa. Istun nurkassa kone sylissä syöden jtn valmispaskaa. Nojoo, en tiiä miksi kuvittelen näin mut kuitenkin. 

 Njoo tää oli tämmöin 'lyhyehkö' selittelyteksti joka taas kiinnosti kaikkia. Aamen :D

Innostuin :---D