YOU NEED MOTIVATION

Hei kaikki. (: Mä oon pitkään halunnut tehdä postauksen tästä aiheesta ja onneks nyt vihdoin sain sen loman kunniaks alulle.  (Varoitus, romaanipostaus :D )

Aiheena on siis harrastukset, motivaatio, ryhmähenki ja kaikki mitä sä voit tähän nyt vaan yhdistää. Haluun puhuu mun omista harrastuskokemuksista ja vaikka nyt puhunkin nimenomaan seinäkiipeilystä, niin mun mielestä tän tekstin 'pohjan voi yhdistää vaikka kuorolauluun, idea on sama. 

Mun mielestä jokaseen juttuun mitä tehään tarvitaan motivaatiota. Se on tärkeetä, että sä haluut tehä sitä mitä sä teet, koska muuten sillä ei oo merkitystä. Merkityksetön juttu on turhaa, se ei hyödytä mitään, eikä siihen jaksa panostaa. Jos sulla on nyt olo että sä et tykkää siitä mitä teet, mieti miksi, ja voitko sä tehdä jotakin sen hyväks, että siitä tulis mielekkäämpää ja sen avulla hyödyllistä.

Oon harrastanu seinäkiipeilyä 3 vuotta, harkkoja 4 kertaa viikossa. Mulla on innostus välillä laskenut, mutta se on palannut aina ajan myötä. Mun motivaatio seinäkiipeilyyn tulee ehkä kavereista, lajin 'erilaisuudesta' ja siitä että tunnen olevani kerrankin jossakin hyvä. Lisäks mulla on paljon tavotteita sen suhteen, mikä saa mun jatkamaan kovaa yrittämistä, joskus se palkitaan. Monet sanoo että kiipeily on tylsää ja turhaa 'sä vaan kiipeet kattoon, laskeudut alas, ja kiipeet uudestaan' samalla ajattelutavalla jalkapallostakin tulee tylsää 'sä vaan potkaset palloa, ja potkaset uudestaan.' Kiipeily on paljon monipuolisempi laji. Tällä hetkellä mun tavotteena on kehittää kestävyyttä ja tekniikkaa, päästä ohjaajakoulutukseen, ja ehkä ensimmäisiin kisoihin. 

Lisäks lajin 'kivuuteen' vaikuttaa valtavasti niin joukkue, kuin yksilölajeissakin se yhteisö missä lajia harjoitetaan. Ku mä mietin tätä asiaa, voisin vaikka sanoa, että jos ohjaajat ja treenikaverit ei ois ollu noin mahtavia kun ne on, en ois välttämättä jatkanu tätä lajia vuottakaan. On tärkeetä että ne ihmiset siellä kannustaa sua, ei naura ilkeesti virheille, auttaa vaikeissa paikoissa ja pitää ilosen mielen yllä. Mä oon mennyt harkkoihin kuumeessa, jalka paketissa, käsi paketissa, flunssassa ja kaikesta muusta huolimatta, koska mä tykkään siitä tunnelmasta mikä sielä vallitsee, vaikka en itse ees pääsis kiipeemään. 

Nää on mun mielestä tärkeitä asioita jutuissa joita tehdään. Tiivistettynä tärkeää on motivaatio, eli tavotteet ja ryhmä. 

Onko teillä harrastuksia? Onko teillä kenties jotain lisättävää tai korjattavaa mun mielipiteistä? :D Herättäkää keskustelua ihmiset.

En kysynyt näiltä ihmisiltä lupia kuviin joten sorry blurraus.

LABYRINTTI

Olen pimeässä labyrintissä,

olen aivan yksin.

Eksyn pensaisiin tunneleihin,

en löydä pois.

Mukanani on tylpät sakset,

niistä ei ole apua.

Yritän kiivetä aitojen yli,

olen liian heikko.

Olen pimeässä labyrintissä,

en pääse pois.

Koitan tottua kohtalooni,

teen labyrintistä kotini.

Tään on ensimmäinen mun tekemä runo, joka oikeasti tarkottaa jotakin. Ei ehkä runollisesti mun paras riimitön runo, mutta tarkoitus on mulle tärkeämpi. Mietin tätä tosi tarkkaan ja mä oon tosi tyytyväinen lopputulokseen. (: Tätä kirjoittaessa mulle tuli sairastelusta huolimatta parempi olo, vaikka runo onkin aika synkähkö. Kuitenkin, halusin jakaa tän teidän kanssa. :)

(jopa molemmat kaksi kuvaa on vanhoja koska laiskuus)

WHY CAN'T WE BE FRIENDS?

Mä toivon ettei tästä postauksesta tuu nyt ihan sekavaa. Mut halusin kertoa mielipidepostauksen muodossa teille asiasta joka on häirinny mua kauan.  Toivon että laitatte omia mielipitäitänne kommenttilaatikkoon (:

Asiahan on nettikaverit. Jos joku näkee mun facebook kaverilistalla ihmisen jota ei tunne, se tulee kyselemään kuka tämä henkilö on. Sitte mie rupeen selittelemään pitkiä tarinoita missä olen muka nähnyt tämän ihmisen, koska jos kerron että tunnen sen netin kautta, saan vastaukseksi oudoksuvia katseita tai jotain tämän tyyppistä; ”Noloo siis etkai oikeesti hanki kavereita jostain netistä.” tms.

Mun mielestä netistä saaduissa kavereissa ei oo mitään vikaa. Jos nyt lähetää purkamaan tätä asiaa tarkemmin, niin alotetaan vaikka siitä, että koska sä tutustut ihmiseen näkemättä sitä, niin ainakaan se ei ole ulkonäkö tai vaikkapa raha joka vaikuttaa. Se on niin sääli, että suosio kulkee käsikädessä rikkauden ja kauneuden kanssa, mitä tapahtuu liian usein.

En osaa selittää tätä asiaa kauheesti tän paremmin. Kuitenkin mun pointti oli, et nettikavereissa ei oo mitää vikaa ja voin ylpeenä todeta et onneks oon saanu netistä niinkin hyviä ystäviä ku esimerkiks. Helena, Anniina & Esko. ((:♥

Onko teillä nettikavereita, vai välttelettekö niitä parhaanne mukaan? Kertokaa ihmeessä, mua kiinnostaa nähä toisten ihmisten näkökulmia asiaan. 

sori noista niin paljon tähän postaukseen liittyvistä kuvista

THE RISING TREASURE

Kello on jo neljä yöllä,

ja istun pihalla odottamassa.

Odotan pimeässä,

minua pelottaa 

Mielessäni on kuvia hirviöistä,

pelottavista olioista,

kauheista tapahtumista.

Kello on jo neljä yöllä,

pian minä näen sen.

Näen jotain kaunista ja tiedän,

että pimeys on ohi,

että pelko on loppu.

Näen värejä hohtavan taivaan ja valon,

aurinko nousee.

Vähän tämmönen erilainen postaus. :) Mietin tosi kauan uskallanko ees julkasta tota tekstiä, mutta mielipiteitä? :D

SMOOTHIEHAASTE

Heissulivei. Mun lanit keskeyty tänää ku päätettiin Sagan kanssa kiduttaa itseämme smoothiehaasteen parissa. :D Oli kyllä ihan hauskaa, ja tässä tulos:

HAPPY BIRTHDAY JOHKU!

Hih, maailman parhaalla siskolla on tänään synttärit, ja koska mulla ei ollu lahjaa nii järjestin jotain erilaista. Se ois onnistunukki jos ilkeät vesi-ilmapallot ei ois ollu noin räjähtämättömiä. :--D +++ Onnee kaikille kavereille ja muillekki joilla se konffis tänään oli! ♥ :)

KANELIHAASTE

Älkää kokeilko kotona. :DD (Jos katotte tarkkaan, voitte nähdä noiden ilkeiden pikkuhyttysten vipeltelyn. )

Itku pitkästä ilosta.

Lennä pieni taivaanlintu,

aina vain kauemmas.

Lennä kaunis taivaanlintu,

suoraan kohti unelmias.

Avaa siivet taivaanlintu,

nouse aina ylöspäin.

Taivaalla liidät taivaanlintu,

mä siellä sinut näin.

Älkää ees kysykö, en tiiä mistä tääki nyt taas tuli. :D

Suuuuuuunshine

Ihanaa äitienpäivää kaikille. :)) Ulkona on ihana sää ja aurinko anto mulle päänsäryn, nii päätin sit tulla kirjotteleen pientä postausta. Öö tota eilen käytii kaupoilla ettimässä mulle rippimekkoa, jota ei löytyny. Tosin löysin paljon kaikkea ihanaa, ja farkkupaita sekä patukkapapiljotit tarttu mukaan. Sit oleiltiin tossa vähän iskällä, ja ollaan nyt istuttu takapihalla ja mutustettu kakkua. Toivottavasti toi aurinko jaksaa lämmittää tällä kertaa koko kesän ajan.  Joo viettäkää kiva sunnuntai. Näkyillään.

+++ shortsit & t-paita. :)

Little reasons to smile

Aina sitä yrittää löytää kaikesta jotain mukavaa. Jos pyörä menee rikki ja joudut juoksemaan kouluun, niin ainaki kunto nousee. Jos oot lähös ulos lenkille ja alkaakin sataa, ainakaan ei tuu kuuma. 

Tänää kärsin, kärsin paljon kun juostiin 1500metriä liikassa, mutta arvatkaas mitä? Se kannatti. Tää ilonen tyttö paransi aikaansa liki 2 minuutilla, viimevuoden 9.47 minuutista 7.57 minuuttiin. :--) Kaiken lisäksi tänää on ihana sää, lämmintä luvattu jopa 20 astetta, ja aurinkoa täydeltä taivaalta. Tässä vähä kiireesti joudunki tän postauksen kirjottelee ku kohtapuoliin lähössä tonne keskustaan parhaassa seurassa. Lisäks huomenna on vapaapäivä, ja kalliokiipeilykausi on auennut, jtn jos ei huomenna niin sunnuntaina vuoden ekat kalliokiipeilyt. Hihhih. Jätän tän kirjottamisen ja pakkaan viimeset kamppeet mukaan, heipähei. :)

Jotain viimeviikonloppusii kuvii Mikistä :)

the power of music

Täällä sitä ollaan, täysin pimeessä huoneessa, kuulokkeet korvilla, kello on vaan hieman yli keskiyön. Viimeistelin just ton koulutehtäväks annetun kirjan lukemisen, itseasiassa luin sen koko 150 sivusen kirjan tänä iltana. Istuin äsken sen 25 minuuttia tuijottaen tohon pimeytee ja mietin mitä teen, ei väsytä, fiilikset on oikeesti tosi sekalaiset ton kirjan jälkeen, päällimäisenä ajatus et haluun kirjottaa, mitä vaan. Mietin mihin kirjotan, ja mitä, keksin et tää paikkahan on sitä varten? Jos ette haluu lukee turhia höpötyksiä missä ei ole mitään järkeä, ei pointin pointtia, tai välttämättä edes täydellistä kielioppia, voit mennä heti pois. :--)

No kerronpa tosta kirjasta. Kirjan nimi on Tabut, ja nimensä mukasesti se kertoo huumeista, tai oikeestan nuorista jotka käyttäähuumeita. Toi oli oikeesti ehkä suoraan sanottuna paras kirja minkä oon koskaan lukenu, koskaa ollu tämmöstä fiilistä ku kirja on päättyny. Ööö mitäs tosta nyt sanois, tekstistä sen verran et oli vähän sekavaa, ja en oo tottunu lukemaan kirjaa slangilla, mut tohon tottu nopeesti, ja se itseasiassa sopi tohon. Suosittelen oikeestaan melkein kaikille, ei ehkä ihan nuorimmille, tai heikkohermoisimmille. 

Nyt mä taas jäädyin, en keksi mitä kirjottaa mut mieli tekis. Mietin tässä et pitäskö alottaa jonkunlainen tarina. Edellinen tarina jäi kesken, idea vaan katos, tarvisin uuden mut mun mielikuvitus ei vaan laukkaa tarpeeks lujaa. Haluisin kirjottaa kauhua, mut toisaalta fantasia on lähellä mun sydäntä. Molemmat älyttömän vaikeita kirjottaa, mut haluun haastetta. Mulle voikin joku neropatti laittaa vaikka ideaa jos keksii mitä kirjottaisin. Nii mun on pitäny kysyy tätä aikasemminki, haluisitteko ehkä, et esim. kerran viikossa julkasisin tänne aina luvun jotain mun tarinaa? Meinaa oikeesti tarviin jotain älyllistäki tekemistä joskus, enkä haluu jättää bloggaamista & tarinoiden krijotteluu kokonaan. 

Haha tajusin et mun herätyskello pirisee alle 5 tunnin päästä, eikä mua ees väsytä. Tiiän et tuun kärsimään tästä huomenna, mut ei vaan huvita mennä nukkumaan, haluun popittaa tätä ihanaa musaa all night long. Voisin popittaa tätä musaa koko loppu elämäni, kirjottaa tätä tylsää postausta seuraavat kymmenen vuotta tää sama biisi korvilla soiden. En haluu herätä 06.05 ja rupee tekemään läksyjä ja miettimään kouluasioita. Rupesin täs miettimää et mitäköhän mä tein viikonloppuna, ja mulla ei oo mitään muistikuvaa. Perjantaista muistan et sen vietin Emilyn kanssa, ja meil oli mahtavaa. Sit muistan et harkat on jääny viime viikolta väliin, ja et sunnuntaina katottiin Piin elämä. Ihana leffa muuten, suosittelen, se herättää paljon tunteita.

C'moon oikeesti en varmaa itekkää jaksa lukee tätä tekstii, mulla ei oo ees kuvia tähän. Ehkä mä vaa nappailen weheartitistä parit mukataiteelliset kuvat millä ois muka joku suurempiki merkitys mulle, ja leikin et ne kelpaa päätteeks tälle älyttömän tylsälle postaukselle. Täs koko tekstissä ei nyt oo ollu mitää päätä eikä häntää, ja ehkä eka kerta ku en oo miettiny yhtään mitä tänne kirjotan. Onneks postailen aika harvoin öisin, koska must tuntuu et parit lukijat häipyy tän tylsän tekstin takia lukijoista. :--D Toisaalta ihan sama. 

Apua tekis niiiiiiin mieli kirjottaa lisää ja lisää ja lisää ja lisää, mut taidan nyt lopettaa tähän ja keksiä jotain muuta kirjotettavaa, ehkä vaa jatkan sitä kesken jäänyttä tarinaani jos siitä tuliski jotain. Tai sit vaa jatkan we♥it selailujani... moimoi :---)

PSPSPS sain just naurukuoleman, KIIIIITOS twitter XXXDDDDDDD

Macrokuvailua

Muistaakohan joku ku joskus puhuin ostaneeni sen linssipakkauksen? No näistä linsseistä yksi on mulle yli muiden, macro 10x10 on iiihana. Eilenki kuljin macro taskussa koko päivän, ja tässä vähän tuloksia.

Sateenkaarikakku

Heipsan, aattelin hyvittää tän postaamattomuuden pienellä leivontapostauksella. :---) Leivoin siis eilen sateenkaarikakun, koska oon nähny kuvia Weheartitissä, ja ne näyttää niin sulosilta, nii aattelin koittaa. Tää on tosi kiva mun mielestä, ei oo vaikee tehä, ihanan näkönen, ja hyvän makunen.

Elijoo. Tein ihan normaalin kakkupohjan. Eli: 4 kananmunaa lasiin, ja toiseen lasiin samanverran vehnäjauhoja & vajaa teelusikallinen leivinjauhetta. Kolmanteen lasiin saman verran sokeria. Sitte vaahdotetaan kananmunat & sokeri, ja vehnäjauhot sekaan siivilän läpi. 

Sitte poiketaan normaalista kakusta: Jaetaan taikina niin moneen astiaan ku värejä halutaan, ite jaoin 4 osaan. Värjäsin kaikki osat eri elintarvikeväreillä. (Elintarvikevärit maksaa sen 3 euroa kappale, ja tähän kakkuun niitä meni vain pari tippaa jokaista.) 

Sittekku olin värjänny taikinat, kaadoin ne voideltuun & korppujauhotettuun vuokaan näin: Ensin sininen, päälle punanen, sitten keltanen, ja lopuks vihree. Ja jos kaikki menee oikein, pitäs värejen kasaantuu reunoille rinkuloiksi. 

Tän jälkeen uuniin, noin puol tuntii 175 asteessa. Uunin jälkeen kumosin leivinpaperille, ja annoin kakun jäähtyä. Ku kakku oli jäähtyny niin jaoin sen 2 osaan. Kostutin alemman osan pakastemansikoiden nesteellä, laitoin päälle mansikoita ja kermaa, kansi päälle, ja kostutin sen ja koristelin. :)

Eli tää on oikeestaan ihan perus mansikka - kerma kakku, joka poikkeaa ohjeesta vaan tossa värien lisäys kohdassa.

Lopputulosta :)

I can see you but you don't see me

Soooooriiiiii. Postaileminen vähän jääny taas tässä. Mulla ei oo ees kunnollisia kuvia, eikä mitään sanottavaa. Nauttikaa tosta ihanasta säästä. :) Postailenki ehkä huomenna, koska ideaa pukkaa.

++ Rakastuin tohon One way mirror biisiin eilen youtubea selaillessani♥ :)